sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Huumaava Helmikuu

Matka kohta puolessa välissä ja pian taas taistellaan pakkaamisen kanssa, täytynee jättää kaikki ylimääräinen tänne, jotta mahtuu rommipullot paremmin. Aivan mahtava reissu on ollut tähän asti ja vielä on paljon hienoja kokemuksia tiedossa. Ollaan koettu paljon, tavattu ihania ihmisiä ja saatu uusia ystäviä, ikävä tulee olemaan kova.

Helmikuu potkaistiin käyntiin tavalliseen tapaan tai ainakin melkein. Maanantai oli Boiling Laken jälkeen melko kivulias jaloille, mutta nyt ollaan jo siitä selvitty. Matkalla kouluun Miriam kertoi meille, että viikko tulee olemaan muutenkin raskas, koska lapset odottavat niin innolla karnevaaleja ja ovat todella levottomia. Koulupäivät olivat siis viikolla melko jännittyneitä.

Perjantaina koulussa ei ollut normaalia koulupäivää vaan lapsille oli järjestetty juhlat ennen karnevaaleja ja he saivat pukeutua "mikä haluan olla isona" -teeman mukaisesti. Moni oli pukeutunut sairaanhoitajan tai lääkärin asuun, mutta mukaan mahtui myös pari Batmania ja kuningas. Päätapahtuma koulussa oli opettajien kauneuskilpailu. Kilpailuun osallistui neljä koulun opettajaa mukaan lukien Essin luokan opettaja Miss Dumas.

Batman
Lapset olivat kunnon linssiludeja.

Useat oppilaat olivat pukeutuneet myös lääkäriksi tai leipuriksi.


Oppilaat kokoontuneina auditoriossa.
Kilpailu pidettiin auditoriossa ja kaikkien oppilaiden oli pakko mennä katsomaan sitä ja sisäänpääsy maksoi heiltä muutaman dollarin... Kilpailutilanne oli organisoitu (ylläri ylläri) hieman huonosti, koska se kesti jo toista tuntia ja lapset eivät enää jaksaneet pysyä paikallaan. Tässä kohtaa me lähdimme kotiin ja saimme myöhemmin kuulla, että Miss Dumas oli voittanut. 

Saimme todistaa päivän aikana laulun sekä tanssimisen lahjoja. Näillä ihmisillä täällä rytmi todella on veressä! Vaikka meille on kerrottu, että tanssityyli täällä on todella erilainen kuin Suomessa, koimme kuitenkin pientä järkytystä, kun 12-vuotias tyttö tanssii lattiaa vasten hieman kyseenalaisesti ja heiluttaa puolipaljasta kankkua koko koulun edessä ja heidän hurratessaan... 

Karnevaalit ovat nyt kestäneet kolme viikkoa ja pääkaupungissa on tapahtunut koko tämän ajan paljon kaikkea. Siellä on järjestetty paljon kilpailuja kuten kauneuskilpailuja, Calypsokilpailu (eli laulukilpailu), bändikilpailu sekä paljon muuta. Seuraavien parin päivän aikana karnevaalit tulevat huipentumaan suuriin juhliin. Tänään yöllä järjestetään Pre Partyt kaupungissa, jonne meilläkin on liput ostettu ja sen jälkeen juhlat jatkuvat maanantai aamulla jota kutsutaan "Juve Morning" ja ihmiset menevät vasta päivällä nukkumaan, mutta vain hetkeksi. Juhlat jatkuvat taas seuraavan yön ja aamun. Katsotaan kuinka meidän käy, tuleeko nukkumatti jo ennen auringonnousua vai jaksetaanko sinne asti! 

Karnevaalit ovat siis täällä vuoden suurin tapahtuma ja kaikki ovat sanoneet meille, että onneksi olemme nyt täällä kokemassa tuon tapahtuman. Myös koulut ovat kiinni melkein koko viikon karnevaalien takia ja meilläkin on töitä seuraavan kerran vasta perjantaina, jonka jälkeen taas on viikonloppu jolloin me lähdetään katsastamaan St. Lucia. 
 
Monille lapsille on laitettu karnevaalitukka!

Kävimme tänään Miriamin kanssa sunnuntaikirkossa, joka erosi hieman normaalista sunnuntaikirkosta. Tänään on viimeinen sunnuntai ennen karnevaaleja, jonka jälkeen alkaa paasto, joka kestää pääsiäiseen asti. Karnevaalit ovat tavallaan "viimeinen tilaisuus" syödä lihaa ja juoda alkoholia ennen pitkää paastoa. Koko viikko on itseasiassa on ollut erikoinen, koska ihmiset ovat käyneet kirkossa päivittäin ja valmistautuneet jollakin tavalla karnevaaleihin. 

Meillä oli tietynlainen mielikuva, mitä paikallisessa kirkossa tapahtuu. Mielikuva on tietysti tullut amerikkalaisista elokuvista :D Eihän se tietysti ihan niin ollut... Erosi kyllä paljon Suomessa pidettävästä messusta. Urkujen tilalla oli sähkökitara ja -piano sekä rummut. Laulua oli enemmän kuin puhetta ja laulutkin olivat todella meneviä ja moni hieman jammailikin niiden tahtiin. Koko tilaisuus kesti noin puolitoista tuntia, jonka jälkeen Miriamin ystävä tarjosi meille limpparia ja menimme kotiin.
 
Ihmiset lähtemässä jo pois. Alttarin seinässä
oleva värikäs maalaus eroaa Suomen yleensä
hyvin pelkistetystä alttarista,


Kirkonkelloja kävi soittamassa herttainen ja
vanhempi hampaaton mies.

Miriam juhlavaatteissa kirkossa.

Miriamin ystävä oli myös pukeutunut parhaimpiin.

Lisää karnevaalitunnelmia myöhemmin... ;)

XOXO
E&A

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti