Ezkimot Karibialla: Ensimmäinen viikko harjoittelussa

Maanantaina 11.1 meillä alkoi harjoittelu. Tiesimme, että aamuisin tulisimme lähtemään koululle noin kello 8.15 (vaikka meidän pitäisi olla jo klo 8 koululla...). Mitä pidemmälle viikkoa menimme sitä myöhemmin aina lähdimme koululle, täällä kun täsmällisyydellä ei ole niin väliä. Miriam (koulumme rehtori) selitti asian meille niin, että aamuisin seitsemän jälkeen on kamala ruuhka ja olisimme joka tapauksessa myöhässä, joten yhtä hyvin voimme lähteä vähän myöhemmin ja välttää ruuhkan... :D Ainut huono asia tässä on se, että meillä tuppaa päivät jäämään todella lyhyiksi tämän vuoksi. Teemme siis ns. aamuvuoroa, joka loppuu jo puoli yhdeltä, joten meillä päivät ovat noin neljän tunnin mittaisia (eikä aina sitäkään). Meillä kuitenkin on onneksi kuukausi enemmän aikaa olla täällä harjoittelussa, niin keretään varmasti tekemään lasten kanssa paljon! Rehtorikin lupasi, että me saataisiin pitää joka perjantai viimeisellä tunnilla Essin kanssa jotain spesiaalia esim. opettaa suomalaisia leikkejä ja pelejä, kierrättämistä ja mitä me nyt vaan ikinä keksitään!

Molemmat pääsivät toisen luokan oppilaiden kanssa. Essi on Gold 2 luokalla ja Anna on Black 2 luokalla. Täällä siis luokkien perässä on jokin väri, eikä niin kuin Suomessa 2A, 2B, 2C...

Koulurakennus, jossa osa luokista.

Edessä oppilaiden wc-tilat.

Auditorio, jossa tänään esiteltiin kiusaamisen vastainen kampanja.

Katoksen alla lapset syövät tauolla eväitään ja takana vielä lisää
luokkahuoneita. Oppilailla on mahdollisuus ostaa myös koulusta
pientä evästä, mutta se on usein karkkia tai sipsiä yms...

Annan viikko

Koululle päästyämme Miriam esitteli meille vähän paikkoja ja koulun henkilökuntaa. Tämän jälkeen hän jätti meidät omiin luokkiimme. Ms. Lawrence otti minut hyvin vastaan, kuten myös oppilaatkin. Olin hieman pihalla kuitenkin kokoajan mitä tulisi tapahtumaan, koska luokkani opettaja ei tervehdyksen jälkeen puhunut minulle sanallakaan.

Aika pian opettaja jätti minut yksin luokan kanssa ja oppilaat pommittivat minua kysymyksillä ja kummastuksekseni kaikki halusivat myös koskea hiuksiani! :D Opettajan palatessa luokkaan tajusin minkälainen kuri ja järjestys tässä luokassa tulisi olemaan.

Toisena päivänä jouduin pyytämään, että opettaja keskustelisi kanssani hiukan tehtävistäni ja oppilaista, koska hänellä itsellään ei selvästikkään käynyt edes mielessä, että olisi jotakin voinut kanssani keskustella. Minulle jäi siis hieman kylmä fiilis tästä opettajasta ja myös hieman sellainen olo, etten olisi ollut täysin tervetullut luokkaan.

Viikolla tein normaaleja koulunkäynninohjaajan tehtäviä, mutta olisin voinut tehdä enemmänkin, mutta pelkäsin astuvani opettajan varpaille... Kävimme myös vierailulla paikallisessa kirjastossa ja pääsimme seuraamaan liikuntatuntia. Itse paljon valmentaneena en voisi edes kutsua sitä liikunnaksi. Ensinnäkin opettaja oli täysin kykenemätön empatiaan oppilaita kohtaan ja toiseksi hän löi lapsia kepillä sormille (emme edes tajunneet syytä, eikä opettaja selittänyt sitä lapsille...). Meillä oli tiedossa, että lyömistä tapahtuu, mutta vasta kun sen näki, tajusi mistä on kyse. Lapsilla ei myöskään ollut lainkaan hauskaa liikuntatunnilla ja kaikki oli pelkkää kilpailua. Oppilaat juoksivat kilpaa melkein koko tunnin ja opettaja merkkasi pisteitä luokittain. Tunnin lopuksi opettaja laski pisteet ja julisti voittajan. Oppilaat, jotka eivät voittaneet, olivat tietysti hyvin surullisia. Onneksi me Essin kanssa saadaan pitää seuraava liikuntatunti niin toivottavasti saadaan leikin kautta kaikille lapsille voittajafiilis ja hymy huulille! :)

Perjantaina sain kuvaamataidon tunnilla tehdä lapsien kanssa heille nimilaput, jotta pystyisin oppimaan heidän vaikeat nimensä! Lapset olivat kuitenkin jo ihan viikonloppufiiliksissä eikä mistään meinannut tulla mitään... Levottomuus meinasi jo vallata minutkin!

Luokalla on 16 oppilasta ja se on todella eloisa ja monella on keskittymisen kanssa suuria ongelmia. Kirjoittaminen on osalla oppilaista tuskallisen hidasta ja opettajan turhautuminen leviää aina koko luokkaan. Luokalla on myös muutamia lapsia, jotka ovat omalla ikätasollaan, mutta koulun tasolla he ovat todella hyviä oppilaita. Opettajalla on tapana hieman "nolata" oppilas väärästä vastauksesta koko luokan edessä ja hän myös huutaa melko paljon. Lyömistä tässä luokassa ei ole onneksi vielä näkynyt... Ymmärrän, että opettajalla ei ole resursseja vahtia jokaista hidasta oppilasta erikseen, mutta hitaudesta ei tulisi kuitenkaan rankaista. Tuntuu, että hyviä oppilaita jaksetaan kuunnella, mutta juuri ne, jotka tarvitsisivat eniten apua eivät sitä saa... Eikun vaan nokka kohti uutta viikkoa ja toivotaan, että Ms. Lawrencekin olisi levännyt viikonlopun ja alkaisi lämpenemään minulle!!

Essin viikko

Minut otettiin lämpimästä vastaan ensimmäisenä päivänä: oppilaat tervehtivät ja olivat todella kiinnostuneita minusta sekä opettaja oli laittanut minulle paikan valmiiksi pöytänsä viereen. Ensimmäiset päivät menivät ihmetellessä ja opetusta seuraten. Sopeutumista helpotti suuresti se, että luokassa on käytössä lukujärjestys, jota noudatetaan, sekä se että opettaja selitti minulle hyvin mitä milloinkin tehdään ja miksi.

Luokan opettajana toimii Ms. Dumas, joka on, lievästi sanottuna, erikoinentapaus. Hän suhtautuu työhönsä intohimoisesti ja selvästi pitää siitä. Oppitunnit muistuttavat välillä kirkon menoja, joissa "Hallelujan" sijaan huudetaan "give me a verb" tai "tell me about regtancle". Oikeista vastauksista annetaan yläfemmat tai fistpumpit. "Hän on myös todella tiukka ja ankara, järjestystä ylläpidetään uhkailulla ja pelottelulla. Luokan mottona voisikin pitää "työskentele nopeasti ja ahkerasti tai itket". Jo ensimmäisenä päivänä todistin kuinka tottelemattomuudesta rankaistaan; pitkällä puukepillä sormille. Ms. Dumasia kiinnostaa myös todella paljon suomalaiset iskurepliikit, joita hän ystävänsä kanssa tiedustelee ruokatunnilla. Varokaa siis suomipojat... Eipähän tule aika ainakaan pitkäksi :)

Minun luokassani ei suoranaisesti suosita ketään, tietysti hitaampia oppilaita kehotetaan ottamaan mallia ja olemaan kuin ahkerat ja menestyvät oppilaat. Yhden lahjonta tapauksen olen huomannut: erään oppilaan äiti lähettää joka päivä opettajalle pientä naposteltavaa esimerkiksi pizzapaloja, suolakeksejä...yms. Oppilas on yksi luokan levottomimmista, mutta saa käytöksensä usein anteeksi toisin kuin muut, jotka joutuvat kärsimään kivuliaan rangaistuksen.

Vaikka Ms. Dumasilla ei selvästikään aikaisemmin ole ollut harjoittelijaa, oli hän hyvin kiinnostunut ja kannustava kun kerroin harjoitteluun liittyvistä tehtävistä. Hän on antanut minulle vapaat kädet, kaikki mitä vain haluan tehdä oppilaiden kanssa onnistuu. Tänään koulussa alkoi kiusaamisen vastainen kampanja, jonka lisäksi myös koulun kirjasto avattiin perjantaina. Näiden innoittamana käynnistän luokassani lukudiplomi projektin, missä viiden kirjan luettuaan oppilas palkitaan diplomilla. Tämän lisäksi laadimme oppilaiden kanssa luokan yhteiset säännöt, joita noudattamalla luokka kerää pisteitä. Näiden omien pikkuprojektien lisäksi pidämme Annan kanssa perjantaisin tunteja, joten kiirettä pitää.